|
|
Wanderer IIIcMaapallon maantiede2050 Maailman maantieteen painopisteet ovat muuttuneet rajusti 2000-luvulla. Nyt näet mataliin rannikkoalueisiin on pakko kiinnittää huomiota yhä enenevässä määrin merenpinnan noustessa edelleen. Väestö on joutunut liikkumaan kohti sisämaata ja tietyt rannikot ovat eroosion seurauksena kokonaan pyyhkiytyneet mereen. Maapallo on myöskin joutunut kohtaamaan mitä erilaisimpia geologisia muutoksia, lähinnä maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia, jotka ovat muuttaneet maankuorta suuresti. Maiden rajat ovat siirtyilleet ja yleisesti ottaen käsite "valtio" on muuttunut merkitykseltään suuryritysten otettua maailmassa johdon. Maat ovat tilanteessa, jossa suurimmalla osalla niistä ei enää ole jäljellä mineraaleja tai muita maaperän rikkauksia, ja ekokatastrofit ovat muuttaneet niiden muotoa. Niiden on kehiteltävä uusia teollisuudenhaaroja ja luotettava yhä enemmän kauppakumppaneihinsa saadakseen tarvittavat tuotteet jalostettaviksi muualta. On huomattava että 2000-luvun luonnonkatastrofien seurauksena monet tutkijat sanovat mielipiteenään että "Maa vääntelehtii tuskasta." Geologit ilmoittavat että maapallon koettua näin suuria muutoksia, niiden tahti tulee luultavasti vain kiihtymään ja erilaiset katastrofit hurrikaaneista ja tulvista maanjäristyksiin ja tulivuorenpurkauksiin tulevat vain yleistymään. Pessimistisimmät povaavat nk. "viimeisten järistysten" olevan tulossa lähiaikoina. Käytännössä he tarkoittavat että maailmanloppu saattaa seurata näiden geologisten järistysten yhäti kiihtyessä lähivuosikymmenten aikana. Jotkut tutkijat julistavat että maapallon sisällä oleva magma saattaa jonkin ajan kuluuttua "kiehahtaa" ja purkautua lähes samanaikaisesti eri puolilla Maata, aiheuttaen näin maankuoreen suunnattomat repeämät, joiden hehkuvaan sulaan massaan vaipuu suurin osa siitä. Toiset tutkijat kuittaavat nämä kauhukuvat turhana kuvitteluna ja paniikin lietsomisena. Näin toisaalta suhtauduttiin 1980-luvulla myös tiedemiehiin, jotka ennustivat maapallon lämpenevän seuraavina vuosikymmeninä. Kuitenkin jo 1990-luvun loppupuolella kaikkien oli pakko myöntää maapallon ilmaston lämpenemisen olevan kiistaton tosiasia. Merenpintojen nousu on muuttanut maiden rannikkoseutuja suuresti. Laajat alueet kaikilla mantereilla ovat jääneet veden alle, tai niillä eläminen on käynyt mahdottomaksi usein toistuvien tuhoisien tulvien takia. Tällaisia alueita ovat Pohjois-Amerikassa osa Floridan niemimaasta, New Orleansin rannikko, sekä osa New Yorkista. Etelä- ja Keski-Amerikassa paljolti meren peitossa on entinen Jukatanin niemimaa, osa Kuubasta, koko Amatsonasin suistoalue sekä suuret alueet Uruguaysta ja Argentiinan kaakkoisosasta. Uruguayssa Montevideon kaupunki on pysynyt pinnan yläpuolella ainoastaan massiivisten tukirakennelmiensa avulla. Afrikan länsirannikko on kauttaaltaan kaventunut jonkin verran,, Intiassa Kalkutan tilanne on katastrofaalinen tukirakenteiden pettäessä jatkuvasti ja Ganges-joen tulviessa kaupunkiin. Myös Indus-joen suistoon jäämässä veden alle. Japanissa Tokion tilaa kuvataan huolestuttavaksi, mutta toistaiseksi katastrofeilta on vältytty. Kiinassa Tietsinin kaupunki ja Kiangsun alue kärsivät merenpinnan noususta. Uhan alla ovat myös Singapore ja Saigon, ja Sumatra on enää vain puolet entisestä. Venäjän maa-alue on kaventunut pohjoisesta, Itämeri on laajentunut haudattuaan alleen suuria osia entisten Viron, Latvian ja Liettuan sekä Suomen, Saksan ja Puolan alueita. Tanskan hiekkaiset saaret ovat vähä vähältä valuneet mereen ja koko Tanskan niemi on enää murto-osa siitä,mitä se oli aiemmin. Iso-Britannia on kutistunut eteläosastaan rajusti, samoin entisen Ranskan alue lännestä, ja käytännössä Alankomaat ovat veden alla. Suurimmat luonnonmullistukset 2000-2050Vuonna 2009 USA:n ja Meksikon sodan seurauksena koko suuri Texcocolake kiehui kuiviin ja Mexico Citystä jäi ydinlatauksen jäljiltä vain kraateri. 2021 ranskalainen ydinsukellusvene laukaisi ohjuksensa arabimaiden öljykenttiin. Kyseisistä alueista jäi jäljelle vain saastunutta joutomaata. Vuonna 2028 jättiläistankkeri MS Purity ajoi miinaan Havaijin lähistöllä ja päästi kaksi miljardia litraa raskasta polttoöljyä mereen. Ennen niin puhtaiden unelmasaarten rannikot ja vesialueet pilaantuvat täysin. Seuraavana kesänä Platform 4 törmäsi Maahan terrori-iskun seurauksena. Tyyneen valtamereen iskeytyessään se aiheutti suuren hyökyaallon ja pienimuotoisen ekokatastrofin. Hyökyaallon seurauksena Salomoninsaaret upposivat mereen. Vuonna 2030 viimein Alaskankin öljykentät kuivuivat. Samana vuonna tulivuori Ngauruhoe purkautui. Tämä ennen niin rauhallisena pidetty tulivuori sijaitsi Uuden Seelannin pohjoissaarella. Purkauksen voimasta puolet saaresta ja osa merenpohjaa räjähti. Seuraavana vuonna joutui Florida hätätilaan hurrikaani Lilianin aiheuttaessa siellä suunnatonta tuhoa. Tämän hurrikaanin iskeytyessä rannikolle koko Tampa Bayn alue upposi mereen. Lilian ei ole suinkaan ainoa vahinkoa aiheuttanut hurrikaani. Yhdysvaltojen etelärannikot ovat viidenkymmenen vuoden aikana joutuneet kohtaamaan 46 hurrikaania, joista kaksikymmentä on aiheuttanut suurta tuhoa ja muutama ennennäkemätöntä. 2032 uusien öljyvarantojen löydyttyä Bahrainista, ja siitä seuranneen sodan päätteeksi ei Bahrainia ole enää olemassa. Sen maa on saastunut ja eloton, jossa mikään ei kymmeniin tuhansiin vuosiin tule kasvamaan. Kaksi vuotta Bahrainin sodan jälkeen Krakatau-tulivuori purkautui Filippiineillä. Avaruuslennot jouduttiin lopettamaan kolmeksi kuukaudeksi. Seuraavana vuonna Venäjä aloitti laajan turpeentuotannon Pohjoisessa Alaskassa. Pohjoisen pallonpuoliskon suurin ekokatastrofi oli näin valmis. 2040-luvulla merenpinnan nousun vuosivauhti saavutti nykyisen tasonsa ja
vuoteen 2045 mennessä merenpinta oli noussut jo metrin ja 30 senttiä.
Napaseuduilla on vielä jäätä, jonka odotetaan sulavan seuraavien
kahdenkymmenen vuoden kuluessa kokonaan. Tämä merkitsisi mahdollista
uutta puolentoista metrin merenpinnannousua, mikä taas tarkoittaisi n.
kolmen metrin nousua vuodesta 2000 vuoteen 2070. Tätä voidaann pitää
kestämättömänä joillekin maille, joiden rantaviiva on alavaa ja matalaa
maata.
|
